SILMÄTULEHDUS


Silmäluomien sisäpintaa ja silmän valkoista osaa peittää yhtenäinen ohut kalvo, silmän sidekalvo. Tämä voi ärtyä ja tulehtua useasta syystä, jolloin "silmä alkaa punoittaa". Todellisuudessa siis itse silmä ei ole tulehtunut, vain sen pintakalvo. Sidekalvontulehduksen tärkeimmät syyt ovat virus- ja bakteeritulehdukset, allergia ja mekaaninen ärsytys, kuten roskan joutuminen silmään.

Viruksen aiheuttama silmätulehdus. Tavallisten hengitystietulehdusten yhteydessä saattaa esiintyä nuhan ja yskän lisäksi silmän sidekalvon punoitusta ja silmien vetistystä, mutta ei runsasta rähmimistä. Etenkin ns. adenovirukset aiheuttavat toisinaan nielutulehduksen ja voimakkaan silmien punoituksen. Tällainen viruksen aiheuttama silmätulehdus rauhoittuu itsestään muutamassa päivässä eikä vaadi hoitoa.

Bakteerin aiheuttama silmätulehdus. Jos silmä alkaa rähmiä, on tämä merkki silmän sidekalvon bakteeritulehduksesta. Tyypillisesti silmien rähmiminen huomataan ensin aamulla lapsen herätessä, jolloin silmäkulmassa on runsaasti kellertävää eritettä ja silmiä on vaikeata avata. Silmä ei välttämättä punoita. Bakteerin aiheuttama silmätulehdus vaatii lääkehoidon silmätipoilla tai -salvoilla, joten lääkärissäkäynti on aiheellinen.

Miksi "silmätulehdus potilaan" korvat tutkitaan? Silmän sidekalvotulehduksen aiheuttavat samat bakteerit kuin korvatulehduksenkin. Useoin silmätulehdus ja korvatulehdus esiintyvätkin samanaikaisesti pienillä lapsilla. Niinpä lääkärikäynnillä korvat tutkitaan erityisen tarkasti. Jos korvasta löytyy tulehdus, aloitetaan korvatulehdus lääkityksen lisäksi antibioottikuuri, joka auttaa myös silmätulehdukseen. Joskus käy niin, että korvatulehdus seuraa silmätulehdusta muutaman päivän sisällä. Jos lapsi siis muuttuu silmätulehduksen hoidon aikana levottomaksi, on paras kääntyä lääkärin puoleen korvien tarkistamiseksi.

Pienen imeväisen vuotava silmä

Vastasyntyneillä silmätulehdus (sidekalvontulehdus) on yleinen, ja synnytyssairaalasta saadaankin usein mukaan silmätippoja. Normaalisti silmät rauhoittuvat muutamassa päivässä kuten vanhemmillakin lapsilla. Joillakin imeväisillä saattaa kuitenkin esiintyä toistuvaa silmien vuotamista ja ajoittaista rähmimistä, mikä johtuu kyynelkanavien ahtaudesta. Tätä tavataan 2-5 %:lla vastasyntyneistä. Tila ei ole silmille vaarallinen ja valtaosalla se korjaantuu itsestään muutamassa kuukaudessa. Tällaisessa tapauksessa silmien rähmiminen hoidetaan toisinaan silmätipoilla ja silmävoiteilla. Lääkärissäkäynnin yhteydessä voidaan myös opetella kotihoito eli silmän sisänurkan painelu pikkusormella 4-5 kertaa päivässä ja mahdollisen rähmän pois pyyhkimistä vanutukolla. Mikäli oireilu ei helpotu voidaan ahdasta kyynelkanava aukaista nukutuksessa tehtävällä "sondeerauksella". Tämä tehdään normaalisti noin vuoden iässä.

Ulkoinen ärsytys

Kaikki silmän ärsytystilat eivät liity infektioihin. Myös ulkoiset mekaaniset tekijät kuten esim. pöly saattavat aiheuttaa silmän punoitusta ja vetistämistä. Tällaisessa tilanteessa ei antibioottitippoja useinkaan tarvita. Voimakkaan ärsytyksen ja kutinan yhteydessä voidaan lyhytaikaisesti käyttää sidekalvon verisuonia supistavia ja kutinaa vähentäviä tippoja.

Allerginen sidekalvontulehdus

Silmän sidekalvontulehdus on yksi allergian muoto. Se voi esiintyä yksittäisenä ongelmana tai liittyä allergiseen nuhaan. Siitepölyaikaan kutiava ja punoittava silmä kannattaa hoitaa allergialääkkeillä, joita on sekä silmätippoina että suun kautta otettavina valmisteina (antihistamiinit).

Näärännäppy

Silloin tällöin silmäluomen reunaan ilmaantuu pieni paise, joka on seurausta silmäluomen rauhasen tukkeutumisesta ja tulehtumisesta. Tällainen näärännäppy rauhoittuu usein itsestään, mutta jos näin ei käy, on syytä hakeutua lääkäriin. Näärännäpyn hoidoksi käytetään antibioottitippoja ja -voidetta. Harvoin näärännäppy kasvaa niin kookkaaksi, että se joudutaan avaamaan, kuten muut paiseet.




Sisällysluettelo