KUUME

Kuume on merkki elimistön tulehduksesta, joista valtaosa johtuu infektiosta eli virusten tai bakteerien tunkeutumisesta elimistöön. Kuumeen korkeuden perusteella ei voi erottaa itsestään hoituvaa virustautia antibioottihoitoa vaativasta bakteeritaudista. Hampaiden puhkeamista syytetään usein kuumeen syyksi. Kuumetta uudet hampaat eivät kuitenkaan aiheuta vaan kyse on yhteensattumasta: lapset alkavat sairastella infektioita 1/2-1 vuoden iässä eli samaan aikaan kun hampaat ilmaantuvat.

Kuumeella ei ole virallisesti hyväksyttyä raja-arvoa. Kehon lämpötila vaihtelee vuorokauden ajasta, ympäristön lämpötilasta, vaatetuksesta ja liikkumisesta riippuen melkoisesti. Voidaan kuitenkin katsoa, että levossa olevalla lapsella peräsuolen lämpötila yli 38,0 C merkitsee kuumetta.

Yleisoireet ovat tärkeitä. Kuume on vain yksi merkki tulehduksesta. Lapsen muut oireet - kuinka pirteä lapsi on, kuinka syöminen sujuu, onko kipuja - ovat vähintään yhtä tärkeitä voinnin mittareita kuin kehon lämpötila. Tärkeätä on myös oivaltaa, että kuumeettomalla lapsella voi olla antibioottihoitoa vaativa tulehdus. Usein esim. korvatulehdus tai poskiontelontulehdus eivät aiheuta kuumetta, mutta vaativat silti antibioottihoidon.

Kuume sinänsä ei juuri koskaan ole vaarallista. Vasta jos kehon lämpötila nousee yli 42 C:n, kuume on elimistön toiminnoille selvästi haitallista. Tällaiset tilanteet ovat erittäin harvinaisia. Korkea, yli 40 C:een kuume toki väsyttää ja altistaa esim. kuumekouristuksille, joten sitä pitää alentaa.

Kuumetta alennetaan nk. fysikaalisin keinoin ja tarvittaessa kuumelääkkeillä. Fysikaalisista keinoja ovat: mahdollisimman kevyt vaatetus, ympäristön viilentäminen esim. ikkunaa avaamalla ja tarvittaessa ihon pyyhkiminen haaleassa (ei kylmässä) vedessä kostutetuilla pyyhkeillä. Lisäksi kuumeiselle lapselle tulee tarjota runsaasti kylmää juotavaa. Jos lapsi ei syö, juotavan tulee sisältää sokeria energiatarpeen tyydyttämiseksi. Kuumeista lasta ei saa hikoiluttaa esim. paksujen peittojen alla.

Kuumelääkkeet ovat turvallisia ja niitä on syytä käyttää silloin kuin lapsella on korkea kuume. "Virallista rajaa" kuumelääkkeiden käytölle ei ole, yleisesti kuitenkin katsotaan, että jos kehon lämpö on yli 38,5 C kuumelääkkeitä on syytä antaa.

Suomessa ensisijaisesti käytetty kuumelääke on pitkään ollut parasetamoli, jolla on useita kauppanimiä ja jota voidaan annostella peräpuikkoina (esim. Para-Suppo) tai suun kautta annettavana liuoksena. Viime aikoina lastenkin käyttöön on tullut uusia kuumelääkkeitä, jotka ovat tehokkaita ja pitkävaikutteisia (Burana-suppo), jota saa apteekista ilman reseptiä. Nämä kaikki ovat tehokkaita kuumeen alentajia, kunhan annos on oikea.

Jos lapsi on hyväkuntoinen ja hänellä on selvät hengitystietulehduksen oireet (yskä ja nuha), kyse on todennäköisesti virustulehduksesta ja tilannetta voidaan seurata muutama päivä kotona. Näin ei kuitenkaan aina ole asianlaita. Seuraavanlaisissa tilanteissa on syytä ottaa heti lääkäriin yhteys:
- Kuumeisella lapsella on korvasärkyä, virtsavaivoja, voimakasta päänsärkyä tai vatsakipuja.
- Kuumeinen lapsi on väsynyt, ärtynyt, sekava tai muuten poikkeuksellisen sairaanoloinen.
- Kuumeen syy on epäselvä
- Alle 3 kk ikäisellä lapsella on selvä kuume, myös 3-6 kk ikäisten osalta tulee herkästi ottaa yhteyttä lääkäriin.

Sisällysluettelo