TAPATURMAT

Kaikki lapset kolhivat itseään. Näin syntyneet vammat eivät onneksi useimmiten vaadi lohduttelua kummempaa hoitoa. Nuori elimistö korjaa omat vaurionsa nopeasti. Luunmurtumat ja nivelten sijoiltaan menot ovat lapsilla harvinaisia. Luunmurtuman mahdollisuutta arvioitaessa on oleellista se, miten vamma syntyi. Liukastuminen tai kaatuminen lattialla eivät yleensä aiheuta hoitoa vaativaa vammaa, sen sijaan jos lapsi putoaa yli metrin korkeudelta tai raajan päälle putoaa painava esine, on murtumien syntyminen mahdollista. Olennaista on seurata lasta tapaturman jälkeen, jos lapsi selvästi aristaa kyseistä kohtaa pidempään leikkiessään, on lapsi syytä käyttää lääkärissä.

Aivotärähdys seuraa reilua kaatumista tai putoamista, jolloin pää kolahtaa kovaa alustaa vasten. Oireina lievissä tapauksissa on päänsärky ja pahoinvointi ja hoitona kotiseuranta. Lapsi voi leikkiä normaalisti, vuodelepoa ei tarvita. Jos tapaturma sattuu illalla, on lapsi syytä herättää yön aikana pari kertaa ja tarkistaa, että vointi on normaali. Mikäli lapsi on vamman yhteydessä ollut tajuton tai oireet ovat kovin voimakkaita eli lapsi oksentaa ja on sekava, on hänet syytä toimittaa lääkärintarkastukseen.

Pienet ja pinnalliset haavat on syytä puhdistaa runsaalla vedellä ja saippualla ja tarvittaessa peittää sidetarpeilla. Voiteita tai tiukkoja sidoksia (joissa haava-alue hautuu) ei ole syytä käyttää. Suuret ja syvät haavat puhdistetaan samalla tavalla. Koko ihon lävistävät haavat vaativat yleensä ompelua tai liimausta, joten ne on pesujen jälkeen syytä näyttää lääkärille. Lääkäriin on hakeuduttava muutaman tunnin sisällä, sillä vanhoja haavoja ei voida ommella ja hoidosta tulee huomattavasti hankalampi. Jos ihosta leikkautuu pala kokonaan irti, on aina syytä lähteä lääkäriin.

Varsinkin likaisissa haavoissa on aina pieni, mutta varteenotettava jäykkäkouristustaudin riski. Suomalaislapsi on kuitenkin neuvolassa rokotettu PDT-rokotteella jäykkäkouristusta vastaan (useita rokotuksia lapsuuden aikana), joten haavan syntyminen ei edellytä lisärokotuksia. Kun kyseessä on vauva, joka ei vielä ole saanut rokotteita, on otettava herkästi yhteys lääkäriin tai neuvolaan.

Haavatulehdusten paras ennaltaehkäisy on haavan pesu heti tapaturman jälkeen, kuten yllä on esitetty. Jos haava kuitenkin tulehtuu eli alkaa punoittaa, kuumottaa ja märkiä, on hoitona usein antibioottikuuri. Lievää tulehdusta voi ensin koettaa hoitaa kylvettelyin ja toisinaan antibioottisalvoilla, mutta jos tästä ei parissa päivässä ole selvää apua, voi antibioottikuuri olla välttämätön.

Lasten palovammat syntyvät useimmiten kuuman veden kaatuessa iholle. Tällöin syntyy toisen asteen palovamma, jolloin iho alkaa punoittaa ja menee rakkuloille. Kuumista metalliesineistä, kuten hellasta tai kiukaasta voi syntyä vaikeampia ja syvempiä palovammoja. Tärkein ensiapu on 25-30 C asteisen veden valuttaminen palovamma-alueelle ainakin puolen tunnin ajan, näin vähennetään kipua ja kudoksen vaurioitumista. Jos palovamma on lievä, tämä usein riittää hoidoksi. Voiteita ei tule palaneelle iholle laittaa. Tarvittaessa lapselle voidaan antaa särkylääkettä. Hiemankin laajemmat palovammat (alue suurempi kuin lapsen käsi) tai syvemmät palovammat on kuitenkin syytä näyttää päivystävälle lääkärille.

Jos lapsi palelluttaa talvella ihonsa, on tärkein hoito viedä lapsi sisälle. Paleltunutta kohtaa tulee lämmittää 1/2-2 tuntia noin 40 C asteisessa vedessä. Lapselle on myös syytä tarjota lämmintä juotavaa. Jos paleltunut alue on laaja, esim. kokonainen raaja, on syytä hakeutua lääkäriin.

Kyyn purema on lapsille vaarallinen. Merkkinä kyynpuremasta on kaksi pistosjälkeä ihossa, joskaan puremaa ei aina huomaa. Käärmeen pureman ensiavuksi on syytä antaa KYYPAKKAUKSESSA olevia kortisonitabletteja pakkauksessa olevien ohjeiden mukaisesti. Kyypakkauksia on syytä pitää varastossa esim. mökillä. Lasten osalta kyynpurema edellyttää kuitenkin AINA yhteydenottoa lääkäriin. Useimmiten lapsi otetaan pariksi päiväksi sairaalaseurantaa.

Kun lapsi nielaisee lelupalikan, helmen, pähkinän, tai vaikkapa hedelmän siemenen, se yleensä ohjautuu vatsalaukkuun eikä aiheuta ongelmia. Joskus vierasesine joutuu hengitysteihin, jolloin seurauksena ovat voimakkaat yskänpuuskat ja harvemmin hengitysvaikeus. Jos epäily herää hengitysteihin menneestä vierasesineestä, pitää lapsi viedä heti lääkäriin.

Myrkytykset ovat tavallisimpia lasten tapaturmia. Vaarallisimpia ovat lääkkeet, kemikaalit ja tupakka, joita on jätetty lasten ulottuville. Erittäin hankalia limakalvovaurioita aiheuttaa konetiskiaine, joka sisältää voimakasta emästä. Tärkein myrkytysten "hoitokeino" onkin ennaltaehkäisy eli pitää erilaiset lääkkeet yms. lasten saavuttamattomissa. Myrkytysepäilyssä on aina heti syytä ottaa yhteyttä lähimpään terveyskeskukseen tai HUS:n myrkytyskeskukseen (puh. 09 - 471977, vaihde 09 - 4711).

Sisällysluettelo