ASTMA

Vakavin allergian muoto on astma, joka sekin on nykyään hyvin lääkkein hallittavissa. Astmaa esiintyy 2-3 %:lla pojista ja 1-2 %:lla tytöistä. Kolmella neljästä astmalapsesta on selvä perinnöllinen taipumus eli perheessä on muillakin allergiaongelmia. Lasten astma alkaa alle kouluiässä, useimmiten jo alle 4 vuotiaana. Astma melko usein helpottaa murrosiässä, mutta valtaosalle taipumus jää loppuiäksi.

Astmassa keuhkoputkien limakalvo on tulehtunut, minkä seurauksena limanmuodostus keuhkoputkissa on lisääntynyt, limakalvo on turvonnut ja värekarvatoiminta on heikentynyt. Lisäksi keuhkoputkien seinämän lihaksisto supistuu ahtauttaen keuhkoputkia entisestään. Ilma joutuu keuhkoputkistossa ahtaalle etenkin uloshengitysvaiheessa.

Tyypillinen astmakohtaus on helposti tunnistettavissa: yskä ja hengityksen vinkuna. Kaikilla astmalapsilla ei kuitenkaan esiinny varsinkaan taudin alkuvaiheessa hengityksen vinkunaa, vaan oireena voi olla vain useita viikkoja jatkunut yskä. Niinpä pitkäaikaista yskimistä, johon ei löydy muuta selitystä, on syytä epäillä astmaksi. Astman toteamisessa onkin olennaista poissulkea muut mahdolliset yskän syyt: toistuvat virusinfektiot, välikorvatulehdus, poskiontelon tulehdus, hinkuyskä jne.

Astmaoireita laukaisevat monet tekijät kuten erilaiset hengitystieallergeenit, fyysinen rasitus, kylmä ilma ja infektiot. Hengitystieinfektiot ovat tärkein astmaoireita laukaiseva tekijä ennenkaikkea varhaislapsuudessa. Myös vuorokauden ajalla on vaikutusta, oireet ovat yleensä selvimmät yöaikaan. Passiivinen tupakointi lisää lasten astmariskiä.

Jos lapsella on astmakohtaus lääkäriin tultaessa, ei diagnoosi vaadi erityisiä tutkimuksia: lapsella on hengenahdistus ja hengitysteissä kuullaan tyypillinen uloshengitysvaiheen vinkuna. Jos ongelmana on pitkittynyt yskä ilman tyypillistä kuuntelulöydöstä, voidaan tehdä. ns. keuhkofunktio-tutkimuksia. Yksinkertaisin niistä on puhalluskoe, jossa lapsi puhaltaa huippuvirtausmittariin ja mikäli keuhkoputkissa on ahdistusta, puhallusteho jää oletusarvoa huonommaksi. Puhalluksia tehdään kotona kahden viikon ajan (PEF seuranta). Pienten lasten keuhkojen toimintaa voidaan tutkia oskillometriatutkimuksella (noin 3 vuotiaista ylöspäin) ja isommilla lapsilla spirometriatutkimuksella (noin 6-7 vuoden iästä alkaen).

Astmaa sairastava lapsi kuuluu lastenlääkärin seurantaan. Kontrollit ovat tarpeen 3-6 kuukauden välein. Tavoitteena on oireettomuus ja että lapsi jaksaa liikkua ja leikkiä normaalisti.

Käytetyt lääkkeet ovat keuhkoputkia laajentavat lääkkeet eli oirelääkkeet, nämä ovat ensiapulääkkeitä yskään ja hengenahdistukseen (esim. salbutamoli), ja näitä keuhkoputkia avaavia lääkkeitä käytetään usein vain tarvittaessa. Sen sijaan itse keuhkoputkien limakalvon tulehdusta hoitavat lääkkeet (esim. glukokortikoidit (kortisonit), montelukastin), käytetään jatkuvasti päivittäin, tai jaksottain siitepölyaikana, tai infektioissa lapsen astmatyypin mukaan. Ärtynyttä limakalvoa hoitavan lääkityksen kesto on yksilöllinen. Säännölliset kontrollikäynnit ovat tarpeellisia, näihin kuuluvat oireseuranta, PEF-arvot, kasvun seuranta sekä keuhkojen toimintakokeet.

Lääkityksen purku suunnitellaan oireita ja keuhkojen toimintakokeita seuraten.

Sisällysluettelo