RIPULI JA OKSENTELU

Ripulin syynä suomalaislapsella on useimmiten virusinfektion aiheuttama suolistotulehdus. Puolet lapsista on kahden vuoden ikään mennessä sairastanut ainakin yhden kunnon ripulitaudin. Tärkein ripulin aiheuttaja on rotavirus, joka aiheuttaa talviaikana voimakasoireista ripulia ja oksentelua. Myös eräät muut virukset kykenevät aiheuttamaan ripulia ja oksentelua, näidenkin aiheuttamat suolistotulehdukset ilmenevät yleensä talvikuukausina. Suomessa bakteerien, kuten salmonellan, aiheuttamat ripulit ovat lapsilla harvinaisia. Lähes aina on tällöin kyse etelänmatkan tuliaisesta.

Kun lapsi ripuloi ja oksentelee, on tärkeätä seurata seuraavia seikkoja:
- kuinka paljon oksentelua ja ripulointia todella on. Muutama pulautus tai 2-4 löysää ulostetta päivässä eivät ole kovin huolestuttavia. Jatkuva runsas oksentelu tai vetinen ripulointi sen sijaan voivat päivässäkin aiheuttaa neste-ja suolatasapainohäiriöitä.
- Kuinka paljon lapsi päivän mittaan juo ja kuinka paljon tästä suunnilleen tulee oksennuksen mukana takaisin. Usein on syytä pitää kirjaa juomisista ja syömisistä.
- Mikä on lapsen paino. Ripulipotilaan päivittäinen punnitseminen on suotavaa. Tämä on sitä tärkeämpää, mitä pienemmästä lapsesta on kysymys. Jos paino selvästi putoaa, on syytä kääntyä lääkärin puoleen.
- Kuinka paljon lapsi virtsaa? Jos lapsi ei esim. päivän aikana lainkaan kastele vaippoja tai käy WC:ssä, merkitsee se selvää nestevajausta ja on parempi ottaa yhteys lääkäriin.
- Mikä on lapsen yleisvointi? Leikkiikö hän normaalisti vai onko väsynyt? Onko kuumetta runsaasti? Onko suu kuiva, ovatko silmät kuopalla? Jos tällaisia merkkejä ilmaantuu on käännyttävä lääkärin puoleen.

Oksentelu-ripulitaudit ovat yleensä 2-5 päivän tauteja ja paranevat itsestään. Nimenomaan pienten lasten rotavirusripuli voi kuitenkin pitkittyä ja kestää yli viikon. Rotavirustaudissa oireet voivat alkavat yskänä ja nuhana, sitä seuraa parin päivän oksenteluvaihe ja tämän jälkeen alkaa varsinainen ripulointi.

Suolistotulehduksiin ei ole parantavaa lääkettä, esim. antibiooteista ei ole niiden hoidossa hyötyä kuin eräissä poikkeustapauksissa. Tärkeintä on turvata lapsen nesteen saanti. Ripulissa ja oksentelussa menetetään myös suoloja, joiden korvaamiseksi on kehitetty ripulijuomia, joita saa ilman reseptiä apteekista. Ripulijuoma on lääkettä ja sen käytössä on noudatettava ohjeita samalla tavalla kuin muidenkin lääkkeiden osalta. Periaate on, että ripulijuomalla korvataan nestemenetykset, mutta sitä ei käytetä yksinomaisesti normaalin juoman ja ruuan sijasta. Maitohappobakteerit lyhentävät sairauden kestoa, ne on syytä aloittaa heti taudin alussa.

Ripulilapselle voidaan antaa sellaista juotavaa ja syötävää, jota hän suostuu ottamaan. Ainoastaan voimakkaasti maustetut ruoat ja kovin runsaasti sokeroidut juomat, kuten virvoitusjuomat, eivät ole suotavia. Jos lapsi haluaa ruokaa, sitä voidaan hyvin antaa (esim. banaani on suositeltavaa). Myös maitotuotteita voidaan turvallisesti käyttää. Lapselle ei siis pidä aloittaa "jaffa- tai vesipaastoa" vaan suositeltavimpia ovat mehu tai maito. Rintalasta tulee edelleen imettää. Usein nesteet kannatta antaa pienissä erissä, esim. lusikoimalla.

Annettavan nesteen tarve riippuu siitä, kuinka paljon lapsi oksentaa tai ripuloi. Jos lapsi on pirteä ja oireet ovat kohtuulliset seuraavaa taulukkoa käyttää apuna arvioitaessa vuorokautista nestetarvetta:

Lapsen paino	Juotava määrä
5 kg	5 dl
7 kg	7 dl
10 kg	10 dl
12 kg	11 dl
15 kg	12 dl
20 kg	15 dl
25 kg	16 dl
30 kg	17 dl

Jos näistä tavoitteista jäädään runsaasti, on parempi ottaa yhteys lääkäriin. Yllä olevat luvut ovat vähimmäistarve, enemmän saa toki juoda.

Seuraavassa on lueteltu tilanteita, joissa ripulipotilaan vanhempien on syytä ottaa yhteys lääkäriin.
- lapsi on alle puolivuotias
- ripuli tai oksentelu on yhtämittaista
- kotihoito ei onnistu
- ulosteessa on verta
- lapsi väsähtää
- ripulointi jatkuu yli 3 vrk
- punnituksen perusteella paino laskussa
- ripuliin liittyy korkea kuume (yli 39 oC)
- ripulitartunta saatu etelänmatkalta

Sisällysluettelo