POSKIONTELONTULEHDUS

Nenänieluun liittyy lokerosto, jossa sijaitsevat poskiontelot ja otsaontelot. Poskiontelot kehittyvät varhain ja infektio-ongelmia ne voivat aiheuttaa periaatteessa jo parin kolmen vuoden iässä. Otsaontelot kehittyvät sen sijaan vasta 6 vuoden iästä lähtien, joten niiden tulehtuminen on mahdollista vasta kouluiässä.

Aikuisilla ja nuorilla poskiontelontulehdus aiheuttaa usein helposti tunnistettavat oireet: paksun nuhan, päänsäryn ja painontuntemusta poskipäissä. Tällainen äkillisesti kehittyvä oireisto hengitystieinfektion jälkitautina on kouluikäisillä lapsilla helposti tunnistettavissa. Pienillä lapsilla poskiontelontulehdus kuitenkin usein kehittyy salakavalammin ja oireet ovat epäselvemmät. Pitkittynyt yskä etenkin öisin ja aamuisin on eräs poskiontelontulehduksen mahdollisista oireista. Usein lapsi tuodaan tutkimuksiin nimenomaan pitkittyneen yskän vuoksi, mutta tutkimus osoittaa, että keuhkoissa ei ole selvää tulehdusta. Nenäoireina voi esiintyä paksua tai juoksevaa nuhaa, mutta nenäoireet saattavat olla myös hyvin vaatimattomat. Pahanhajuista hengitystä on todettavissa noin puolella poskiontelotulehdusta potevista lapsista. Merkittävää on, että alle puolella potilaista on kuumetta.

Lapset, joilla allerginen nuha aiheuttaa pitkittynyttä nenän limakalvojen turvotusta, ovat alttiimpia saamaan poskiontelontulehduksia. Niinpä, mikäli allergisen lapsen nuha ei parane allergialääkkeillä, on syytä kääntyä lääkärin puoleen, koska sitkeiden oireiden takana voi olla poskionteloihin jäänyt tulehduspesäke.

Poskiontelontulehdusta hoidetaan usein sekä avaavalla nenäsuihkeella että antibiootilla. Hoitoa vaativa poskiontelontulehdus on samojen bakteerien aiheuttama kuin välikorvantulehduskin. Myös taudin synty on samanlainen eli aiheuttajabakteeri ei ilmesty nenään tartuntana toiselta lapselta, vaan kyse on lapsen omasta bakteerikannasta, joka aiheuttaa poskiontelontulehduksen olosuhteiden muodostuttua suotuisiksi limaisuuden myötä.

Sisällysluettelo