Mitä lapset sairastavat?


Infektio Infektiot eli virusten ja bakteerien aiheuttamat tulehdustaudit ovat tärkein lasten sairausryhmä, yli 90 % lasten poissaoloista päivähoidosta johtuu infektioista. Infektioiden tärkeys näkyy myös lasten lääkärissäkäyntien syiden "10-kärjessä"-listalla, jonne mahtuu infektioiden lisäksi vain tapaturmat sijalle 3 ja allergiaongelmat sijalle 6.

Tärkein lasten infektio on ylähengitystietulehdus, "flunssa", jota potevat erityisesti 1-5 vuotiaat lapset. Tilastojen mukaan 2-3 vuotias lapsi sairastaa 6-10 hengitystietulehdusta vuodessa. Niihin liittyvät välikorvan tulehdukset ovat yleisiä ja pitkittyessään perheelle raskas ongelma. Hengitystietulehdusten ohella ripulitaudit, ihoinfektiot ja rokkotaudit ovat yleisiä etenkin talviaikaan. Merkittävää on, että monet perinteiset kulkutaudit sekä lasten vakavat infektiot ovat maastamme rokotusten myötä olennaisesti vähentyneet.

Allergia Allergioita potee yli 10 % lapsista. Allergia ilmenee imeväisiässä useimmiten ihottumana ja myöhemmin lapsuudessa nuhana, silmän sidekalvon tulehduksena, astmana. Allergisten sairauksien esiintyvyys on viime vuosikymmeninä lisääntynyt, osa tästä selittyy toki sillä, että allergiasta tiedetään entistä enemmän ja tutkimuksiin hakeudutaan entistä helpommin.
Tapaturmat Tapaturmat ovat maassamme vähentyneet viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Ne ovat imeväisiän jälkeen kuitenkin tärkein lasten kuolinsyy, ja lasten turvallisuuteen tulee edelleen kiinnittää huomiota. Tapaturmista suurin osa on pieniä kolhuja, mutta liikennetapaturmat, hukkumiset, tapaturmaiset näön menetykset, palovammat ja myrkytykset ovat yhä valitettavan yleisiä. Tapaturmien hoidossa ehkäisy on paras konsti ja siihen tulee kiinnittää huomioita niin kodeissa kuin kouluissakin.
Toiminnalliset
Infektioiden, allergioiden ja tapaturmien ohella lapset potevat vaivoja, joista osaa voisi kutsua toiminnallisiksi. Tällaisia ovat mm. koliikkivaivat, vatsakipu, ummetus, päänsärky, yökastelu jne. Useimmat näistä eivät ole vakavia, mutta saattavat muodostua lapselle ja perheelle huomattavaksi rasitukseksi ja vaativat asianmukaisen hoidon.

Suomalaiset lapset eivät pode aliravitsemusta eivätkä vitamiinien tai muiden suoja-aineiden puutetta. Tärkeätä kuitenkin on, että neuvolan suosituksia noudatetaan. Tästä on esimerkkinä D-vitamiinin anto, jonka laiminlyöminen johtaa riisitaudin kehittymiseen. Riisitauti voi aiheuttaa luuston haurastumista, kasvuhäiriöitä ja pahimmillaan kouristelua. Toisaalta terveyttä ei lapselle voida kaupasta ostaa. Elimistön tarpeiden tultua tyydytetyksi ylimääräiset vitamiinit ja hivenaineet eritetään, eikä niillä voida lasta "vahvistaa" tai "lisätä hänen vastustuskykyään" - toisin kuin me kaikki toivoisimme.




Sisällysluettelo