Astma
Vakavin allergian muoto on astma, joka sekin on nykyään hyvin lääkkein hallittavissa. Astmaa esiintyy noin 4%:lla lapsista. Kolmella neljästä astmalapsesta on selvä perinnöllinen taipumus eli perheessä on muillakin allergiaongelmia. Lasten astma alkaa yleensä alle kouluiässä, useimmiten jo alle 4 vuotiaana. Astma melko usein helpottaa murrosiässä, mutta osalle taipumus jää loppuiäksi.
Mitä astma on? Astmassa keuhkoputkien limakalvo on tulehtunut, minkä seurauksena limanmuodostus keuhkoputkissa on lisääntynyt, limakalvo on turvonnut ja värekarvatoiminta on heikentynyt. Lisäksi keuhkoputkien seinämän lihaksisto supistuu ahtauttaen keuhkoputkia entisestään. Ilma joutuu keuhkoputkistossa ahtaalle etenkin uloshengitysvaiheessa.
Astman oireet Tyypillinen astmakohtaus on helposti tunnistettavissa: yskä ja hengityksen vinkuna. Kaikilla astmalapsilla ei kuitenkaan esiinny varsinkaan taudin alkuvaiheessa hengityksen vinkunaa, vaan oireena on vain useita viikkoja jatkunut yskä. Niinpä pitkäaikaista yskimistä, johon ei löydy muuta selitystä, on syytä epäillä astmaksi. Astman toteamisessa onkin olennaista poissulkea muut mahdolliset yskän syyt: toistuvat virusinfektiot, välikorvatulehdus, poskiontelon tulehdus, hinkuyskä jne.
Laukaisevat
tekijät
 Astmaoireita laukaisevat monet tekijät, kuten erilaiset hengitystieallergeenit, fyysinen rasitus, kylmä ilma ja infektiot. Hengitystieinfektiot ovat tärkein astmaoireita laukaiseva tekijä ennenkaikkea varhaislapsuudessa. Tärkeätä on oivaltaa, että selvien ulkoisten syiden lisäksi monet lapsen ns. sisäiset tekijät laukaisevat oireita. Näitä sisäisiä syitä tunnetaan toistaiseksi huonosti. Myös vuorokauden ajalla on vaikutusta, oireet ovat yleensä selvimmät yöaikaan.
Astman
toteaminen		 Jos lapsella on astmakohtaus lääkäriin tultaessa, ei diagnoosi vaadi erityisiä tutkimuksia: lapsella on hengenahdistus ja hengitysteissä kuullaan tyypillinen uloshengitysvaiheen vinkuna. Jos ongelmana on pitkittynyt yskä ilman tyypillistä kuuntelulöydöstä, voidaan tehdä. ns. keuhkofunktiotutkimuksia. Yksinkertaisin niistä on puhalluskoe, jossa lapsi puhaltaa huippuvirtausmittariin ja mikäli keuhkoputkissa on ahdistusta, puhallusteho jää oletusarvoa huonommaksi. Puhallusvoimakkuutta voidaan mitata levossa ja esim. 10 minuutin rasituksen jälkeen. Monilla astmalapsilla rasitus huonontaa olennaisesti puhallustehoa.

Keuhkofunktiotutkimusten lisäksi selvitetään yleensä myös yleinen allergiataipumus eli tehdään ihokokeet, sekä mitataan veren allergiasolujen ja immunoglobuliini E:n määrä (ks. Allerginen nuha). Mikäli asia ei selviä näissä testeissä, potilas ohjataan tarvittaessa sairaalatutkimuksiin, joissa voidaan tehdä keuhkoputkien altistuskokeita ja seurata esim. puhallusvoimaa eri vrk:n aikoina. Toisinaan samankaltainen seuranta suoritetaan kotona lääkäriasemalta saadulla huippuvirtausmittarilla.
Astman hoito Astmaa sairastava lapsi kuuluu lastenlääkärin seurantaan. Astmalapsen perhettä opastetaan yksityiskohtaisesti hoitoon liittyvissä monissa kysymyksissä. Periaate on se, että lapsen lääkkeet valitaan oireiden voimakkuuden mukaisesti. Nykyiset astmalääkkeet ovat turvallisia ja takaavat pääsääntöisesti hyvin oireettoman elämän.
Astmalääkkeet
  1. Keuhkoputkia laajentavat lääkkeet: Näitä lääkkeitä käytetään sekä ahdistuksen ehkäisyyn että sen laukaisemiseen. Voidaan annostella suun kautta tai yleisemmin suihkeina hengitysteihin.
  2. Teofyllamiini: Annostellaan “kuuriluonteisesti” tai jatkuvana estolääkityksenä- suun kautta. Teofyllamiini sekä estää oireiden ilmaantumista, että hillitsee oireita.
  3. Kromoglykaatti: Ehkäisee astmaoireiden ilmaantumista. Annostellaan sumutteina, joita käytetään säännöllisesti. Kromoglykaatti ei auta oireisiin.
  4. Kortikoidisuihkeet: Hillitsevät keuhkoputkien tulehdusta. Käytetään sekä oireiden ehkäisyssä että hoidossa. Viime aikojen tulokset osoittavat, että kortikoidisuihkeet ovat paitsi tehokkaita myös turvallisia.




Sisällysluettelo