Hengitystieallergeenit
Tärkeimmät hengityksen kautta kehoon joutuvat allergeenit ovat siitepölyt, eläinkarva- ja hilse, huonepöly, höyhenet sekä home- ja hiivasienet. Kun ruoka-aine-allergia saattaa olla murhe nimenomaan 1–2 vuotiaille, niin siitepölyallergian oireet alkavat yleensä 3–5 vuotiaana. Oireet ylensä keskittyvät hengitysteihin: nuha, silmänsidekalvontulehdus ja joillakin astma. Siitepölyt voivat aiheuttaa toki myös iho-oireiden ilmaantumista ja pahenemista, vaikka tämä ei ole kovin tavallista.
Siitepöly Tärkeimmät allergisia reaktioita aiheuttavat kasvit ovat koivu, leppä, heinät ja pujo. Niiden kukinta-aika osuu Suomessa melko lailla peräkkäin, joten henkilö, joka on kaikille näille allerginen, voi oireilla huhtikuulta syyskuuhun. Lapsilla yleisimmin oireet ilmaantuvat nimenomaan koivun kukintaaikaan toukokuussa ja oireiden voimakkuus riippuu altistuksen suuruudesta, eli siitä kuinka paljon siitepölyä on ilmassa. Koivuallergikot reagoivat usein myös lepälle, joten voimme puhua yleisemmin lehtipuuallergiasta. Monet lehtipuuallergikot puolestaan reagoivat ruoka-aineista raakajuureksille, omenalle ja kiiville ja oireita saattaa esiintyä näiden syömisen yhteydessä nimenomaan keväällä, kun siitepölyäkin on ilmassa. Heinistä tärkeimmät ovat nurminata, timotei, koiranheinä, nurmipuntarpää ja raiheinä.
Huonepöly Pöly sisältää monia orgaanisia aineita, kuten itiöpölyä, bakteereita, hyönteisiä, hilsettä ja punkkeja. Pelkkä pöly on pikemminkin ärsyke kuin allergisten reaktioiden syy. Tärkein huonepölystä löytyvä allergeeni on pölypunkki, jonka elinaika on noin kolme kuukautta. Pölypunkit lisääntyvät nopeimmin, kun lämpötila on noin 25 o C ja suhteellinen kosteus suuri. Pölypunkki viihtyykin erinomaisesti vesisängyissä, joissa on sopivan lämmintä ja kosteaa jatkuvasti. Vesipatjan vaihtaminen on siten välttämätön saneeraustoimenpide, jos lapsella todetaan pölypunkkiallergia. Koska punkki saa suurimman osan ravinteistaan ihmisen ihohilseestä, punkkeja esiintyy eniten vuoteissa ja makuuhuoneissa. Oireet tulevat esiin, kun lapsi hengittää sisään pölypunkkien eritteitä tai niiden kuivuneita osia. Jokainen punkki tuottaa yli kymmenen jätehiukkasta vuorokaudessa. Jätehiukkaset ovat keveitä ja leijailevat ilmassa esimerkiksi kun vuodevaatteita liikutellaan.
Eläimet Allergisoituminen eläimille on varsin yleistä. Aiemmin uskottiin, että eläinten karva toimi pääasiallisena allergeenina. Nyttemmin on opittu, että karvat eivät olekaan kovin tärkeä allergian syy, vaan allergeenit löytyvät eläinten syljestä, virtsasta, ihon hilseestä ja talieritteestä. Kissa lienee kaikkein allergisoivin eläin ja tiedetään, että kissa-allergikoilla reaktiot kohdistuvat pääasiassa erästä kissan syljen valkuaisainetta kohtaan. Syljestä kyseinen valkuaisaine joutuu iholle kissan pestessä itseään, ja niinpä kaikenlainen kissan käsittely voi aikaansaada reaktion. Koiran tärkeintä allergeenia ei kovin hyvin tunneta, mutta tiedetään, että eri koirarodut eroavat jonkin verran allergisoimiskykynsä perusteella. Ero on kuitenkin vähäinen, eikä allergian suhteen turvallista koirarotua ole vielä “keksitty”. Jyrsijöiden pääallergeenit erittyvät virtsaan, ja näin niiden pahnat toimivat allergeenin levittäjinä. Hevosallergikot reagoivat sekä hevosen hilseelle että eritteissä löytyville valkuaisaineille. Jos lapsella on todettu allergia jollekin eläimelle, esim. kissalle, mikään muukaan kotieläin ei ole sopiva, eli mitään muutakaan eläintä ei voi kotiin hankkia. Akvaariokalat lienevät ainoita allergikoille suositeltavia lemmikkieläimiä.
Homeet Homeista tärkeimmät ovat alternaria ja kladosporium, joita Suomessa esiintyy nimenomaan loppukesästä ja alkusyksystä. Homeen itiöt ovat pienempiä kuin suurin osa siitepölyhiukkasista ja niitä on pahimpaan aikaan myös runsaasti ilmassa. Homeita tulee epäillä oireiden syyksi nimenomaan vanhoissa puutaloissa asuvilla ja niillä, joilla oireet keskittyvät alkusyksyyn.




Sisällysluettelo