Keuhkokuume
Keuhkokuume on nykyaikana melko harvinainen lasten sairaus. Sen oireet ovat periaatteessa samat kuin muidenkin hengitystieinfektioiden: yskä, nuha ja kuume. Usein keuhkokuumeetta aletaan epäillä silloin, kun kuume ja limainen yskä jatkuvat normaalia pitempään tai kun lapsi vaikuttaa “kohtuuttoman” sairaalta ja väsyneeltä. Joskus harvoin korkea kuume ja vatsakipu voivat olla merkki alkavasta keuhkokuumeesta.

Keuhkokuumeen toteaminen edellyttää toisinaan röntgenkuvaa. Keuhkokuume voidaan todeta periaatteessa kahdella tavalla: keuhkoja kuuntelemalla tai röntgenkuvalla. Kuuntelulöydös on usein tyypillinen, sillä keuhkoista kuuluu ns. ”nuoskalumella kävelyääni”. Kaikki keuhkokuumeet eivät kuitenkaan tuota kyseistä ääntä. Varsinkin pienten lasten kuuntelu saattaa limaisuuden ja itkuisuuden vuoksi olla myös sen verran epäluotettavaa, että tilanne on varmistettava keuhkokuvauksella. Keuhkoröntgenkuvaus on turvallinen, sillä siinä lapseen kohdistuva säderasitus on pieni.
Keuhkokuumeen
aiheuttajat		 Keuhkokuumeen aiheuttajat ovat samat kuin muidenkin hengitystieinfektioiden. Etenkin leikki-ikäisillä keuhkokuume on usein virusten aiheuttama. Myös virusten ja bakteerien aiheuttamat sekainfektiot ovat tavallisia. Kouluikäisillä lapsilla bakteeriperäiset keuhkokuumeet ovat yleisempiä kuin nuoremmilla lapsilla, mm. edellä mainittu mykoplasmabakteeri aiheuttaa kohtalaisen herkästi myös keuhkokuumetta. Hyväksi havaittu käytäntö on hoitaa kaikki keuhkokuumeet antibiootilla paranemisen varmistamiseksi. Jos kyseessä on laaja-alainen keuhkokuume tai jos lapsi on korkeakuumeinen ja väsynyt, hänet otetaan yleensä sairaalahoitoon muutamaksi päiväksi.




Sisällysluettelo