Keuhkoputkentulehdus
Lapsen keuhkoputket tulehtuvat usein osana muuta hengitystietulehdusta. Yleensä tämä ei vaadi sen erityisempää hoitoa, vaan tulehdus paranee virusinfektion rauhoittuessa. Tällaisen “tavallisen” keuhkoputkentulehduksen lisäksi tavataan virusinfektion jälkitautina esiintyvää antibioottihoitoa vaativaa bakteerin aiheuttamaa alahengitystietulehdusta eli bakteeribronkiittia, sekä ns. ahtauttavaa keuhkoputkentulehdusta eli obstruktiivista bronkiittia sekä lisäksi vielä alle puolen vuoden ikäisten imeväisten pienten keuhkoputkien vaikeaa tulehdusta eli bronkioliittia.
Yskän takana on
monta syytä		 Yskiminen yhdistetään usein keuhkoputkentulehdukseen. Tästä on kuitenkin harvemmin kyse. Yleensä yskä on elimistön reaktio tulehdukselle missä hengitysteiden osassa tahansa - aina välikorvasta keuhkoihin asti. Yskän tehtävä on poistaa limaa hengitysteistä ja elimistön kannalta kyse on siten tulehduksen hoidosta.
Pitkittynyt
limainen yskä		 Kuten aiemmin on todettu, virusinfektiot paranevat yleensä hyvin ilman antibiootteja 1–2 viikossa. Korkean elintason maissa, kuten Suomessa, virusinfektioita seuraa harvoin antibioottihoitoa vaativa bakteeritulehdus. Niinpä antibiootteja ei koskaan pitäisi määrätä “varmuuden vuoksi” selvää virusperäistä tautia poteville. Joskus kuitenkin kuume ja limainen yskä selvästi pitkittyvät. Tällöin syynä voi olla myös korvatulehdus tai poskiontelontulehdus, kuten aiemmin on esitetty. Vaikkei näitä tauteja olisikaan, mutta keuhkoja kuunnellessa todetaan runsaasti limaa alahengitysteissä, voidaan oireenmukaiseen hoitoon liittää harkinnan mukaan antibiootti. Päätöksen antibiootin aloituksesta tekee lääkäri lapsen kokonaistilanteen perusteella.
Viruksen aiheuttama
keuhkoputkentulehdus
 Viruksen aiheuttama keuhkoputkentulehdus “flunssa” tarttuu helposti muihin lapsiin, jotka eivät ole tätä virusta aiemmin sairastaneet. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että kaikki lapset välttämättä tarvitsevat antibioottia hoidoksi. Kun perheessä tai hoitopaikassa jollekin lapsista on aloitettu antibiootti keuhkoputkentulehdukseen, tuovat vanhemmat herkästi muutkin yskivät lapset lääkäriin “penisilliinin aloitusta varten”. Tällöin usein käy niin, että antibioottihoitoa ei katsotakaan tarpeelliseksi, vaan vanhemmille vakuutellaan virustulehduksen paranevan erinomaisesti ilman antibioottiakin. Tällöin saattaa usko lääkäriin olla koetuksella.
Miksi antibioottia
ei aloiteta?		 Miksi antibioottia ei sitten aloiteta? Perussyitä on kaksi. Ensinnäkin mikäli lapsen yleisvointi on hyvä, ei bakteeritauti ole todennäköinen. Tällöin voimakkaastakaan yskästä huolimatta kuuntelulöydös alahengitysteiden osalta on usein normaali, eikä bakteeritulehduksen puolesta puhuvaa limaisuutta ole todettavissa. Myös muu oireisto, kuten taudin lyhyt kesto ja lievä kuume, usein viittaavat siihen, että kyse on edelleen “tavallisesta” virustulehduksesta. Toinen syy pidättäytyä lääkehoidosta on se, että bakteeriperäinen keuhkoputkentulehdus tarttuu lapsesta toiseen hyvin harvoin. Kyse keuhkoputkentulehduksenkin kohdalla onkin useimmiten siitä, että virustauti aiheuttaa limaisuuden, jossa alkaa kasvaa bakteereita, jotka ovat peräisin potilaan omista hengitysteistä, eivätkä bakteerit ole tarttuneet toiselta lapselta. Tilanne on täsmälleen sama kuin korva- ja poskiontelontulehduksen kohdalla.
Kun koko
perhe yskii		 Hengitystietulehdukset tarttuvat, ja varsin tavallista on, että perheen kaikki jäsenet vuoronperään sairastavat saman taudin. Normaalisti tämä ei ole ongelma, vaan parantuminen kaikilla sujuu hyvin. Silloin tällöin perheen ongelmaksi muodostuu kuitenkin limainen yskä, joka pitkittyy viikkojen mittaiseksi. Tällöin kyse voi olla mm. mykoplasmabakteerin aiheuttamasta tulehduksesta, jota joinakin vuosina esiintyy runsaasti. Asianmukaisista rokotuksista huolimatta myös hinkuyskää esiintyy edelleen kouluikäisillä lapsilla, jolloin hallitsevana oireena on samoin viikkoja jatkuva yskä. Näitä tauteja epäiltäessä on syytä kääntyä lääkärin puoleen.
Pitkittynyt yskä
vaatii aina tutkimuksia		 Viikkoja ja kuukausia jatkuva yskiminen ei ole kenellekään “normaalia”. Pitkittyneen yskän syyt ovat moninaiset, kuten hengitystieallergia, piilevä infektiopesäke, hinkuyskä jne. Jos lapsella on ongelmana pitkittynyt yskä, on paras kääntyä lääkärin puoleen.
Ahtauttava
keuhkoputkentulehdus
 Ahtauttava keuhkoputkentulehdus on reaktio infektiolle. Pienellä osalla lapsia hengitystieinfektio laukaisee reaktion, jota kutsutaan ahtauttavaksi keuhkoputkentulehdukseksi (Obstruktiivinen bronkiitti). Tällöin keuhkoputkiin kertyy normaalia runsaammin limaa, limakalvot turpoavat ja joillakin myös keuhkoputkien lihaksisto supistuu. Seurauksena on voimakas yskä, hengityksen rohina ja joskus vinkuminen sekä hengitysvaikeus. Reaktion voimakkuus vaihtelee lapsesta toiseen. Osalla reaktio on lievä, vain stetoskoopilla kuultavissa, mutta joillakin seurauksena on silmin nähtävä ahdistus. Suhtautuminen ongelmaan riippuu oireiden voimakkuudesta. Ne, joiden hengitys on selvästi työlästä, on syytä aina tuoda lääkäriin, josta lapsi tarvittaessa ohjataan sairaalahoitoon. Myös ne, joiden oireet ovat lievemmät ja joilla ei kotona ole asianmukaista lääkitystä, on syyttä käyttää lääkärissä. Ahtauttavaa keuhkoputkentulehdusta poteville lapsille on omat “yskänlääkkeensä”, joita kotona on hyvä olla varastossa. Ahtauttavaa keuhkoputkentulehdusta ei hoideta antibiootein. Joskus kuitenkin käy niin, että lapsi, jolla on kyseinen ongelma, on useaan otteeseen saanut hoidoksi antibioottikuurin, koska “tulehdus on mennyt keuhkoputkiin”. Tällaisen lapsen ongelmista on hyvä keskustella kiireettömästi lääkärin kanssa.

Ahtauttava keuhkoputkentulehdus häviää yleensä iän myötä. Ahtauttavan keuhkoputkentulehduksen mekanismit ja oireet ovat osin samat kuin astmassa. Niinpä yleinen huoli lasten vanhemmilla on se, onko lapselle kehittymässä astma. Valtaosalla ongelma kuitenkin katoaa iän myötä, ja vain noin 20 %:lle kehittyy astma, joka sekin on nykyisin hyvin lääkkeillä hoidettavissa. Jos perheessä on allergiarasitetta ja lapsella itsellään esim. maitorupiongelma, on todennäköisyys kuitenkin suurempi.

Pienten vauvojen
keuhkoputkentulehdus		 Etenkin talviaikaan saattaa esiintyä RS-viruksen aiheuttamaa pienten keuhkoputkien tulehdusta, joka aikaansaa ongelmia lähinnä alle puoli vuotiaille imeväisille. Tyypillisesti oireet alkavat “normaalina flunssana”, mutta vähitellen yskä pahenee ja pikku potilas väsähtää. Tämän merkkinä lapsi ei jaksa enää kunnolla syödä, ja hän on normaalia uneliaampi. Hengitys on tiheätä ja pinnallista, ihon värikin voi muuttua harmahtavaksi. Tilanteessa tärkeätä on äidin arvio siitä, että”kaikki ei ole kunnossa”. Lapsi tulee tuoda aina tällaisen epäilyn herätessä lääkäriin.




Sisällysluettelo